AD/HD Autism

Viime aikoina on tehty tutkimuksia siitä,
miten nämä suntin saaneet lapset pärjäävät.
Ennusteet näyttävät hieman vaihtelevilta riippuen siitä,
milloin lapsi on syntynyt:

vko. 37 tai myöhemmin 56% ei lainkaan toimintahäiriöitä
21% CP-vamma
27% jonkinasteinen henkisen kehityksen hidastuminen
26% epilepsia
8% vaikea näkövamma

...................................................................................................

Autismi

Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö.
Häiriö huomataan lapsessa useimmiten kehityksen siinä vaiheessa,
jolloin hänen pitäisi alkaa opetella keskinäistä viestintää ja puhumisen valmiuksia.
Luotettava diagnoosi voidaan useimmiten tehdä viimeistään
lapsen ollessa 1½ vuotias.
Diagnoosi pitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
sillä varhaiskuntoutuksella autistin toiminnallisuuden astetta
voidaan olennaisesti parantaa.

Autismissa on kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta,
joka on monimuotoinen ja yksilöllinen.

Yksilöllisyys aiheutuu mm. autistisen henkilön iästä,
kehitystasosta, älykkyyskapasiteetista ja mahdollisista
muista sairauksista ja vammoista sekä siitä,
onko henkilö saanut asianmukaista kuntoutusta.

Vaikeimmillaan autismi aiheuttaa toiminnanvajavuuden,
joka on samankaltainen kuin kuurosokeuden aikaansaama.

MILLAISIA HAITTOJA VAMMASTA AIHEUTUU

Kaikilla autisteilla on kommunikointivaikeuksia.
Puolelle autisteista ei kehity puhetta lainkaan tai se jää vähäiseksi.
Myös ele- ja ilmekieli voivat olla puutteellisia.

Puhutun kielen ymmärtäminen tuottaa autisteille
eri asteisia vaikeuksia, samoin toisten ihmisten eleiden ja ilmeiden ymmärtäminen.

Kommunikointikyvyn puuttuminen tai sen rajoittuneisuus vaikeuttaa tai saattaa tehdä lähes mahdottomaksi
yhteydenpidon toisiin ihmisiin.
On erittäin turhauttavaa yrittää selviytyä maailmassa,
jos ei pysty ilmaisemaan edes perustarpeitaan.

Jokaiselle autistille olisi löydettävä mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa kommunikointikeino.
Autistin kanssa kommunikoitaessa voidaan käyttää apuna esim. kuvia,
aakkostauluja, kirjoitettuja sanoja, kommunikaattoreita, tietokoneita ja viittomia.
Ilman kommunikointimahdollisuutta ja kommunikoinnin kuntoutusta autistinen henkilö
jää ikäänkuin vangiksi oman ruumiinsa sisälle.

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa puutteellista tai poikkeavaa.
On yleistä, että autistinen vauva ei näytä ilahtuvan äidin hymystä
eikä hän nosta käsiään ylös päästäkseen äidin syliin.
Päinvastoin hän voi ruumis jäykällä kaarella vastustaa sylissä pitoa.

Pikkulapsena autisti viihtyy useimmiten itsekseen ja vetäytyy mielellään omiin oloihinsa.
Lapsi ei osaa leikkiä ja antaa vaikutelman, että hän ei kuule.

Rajoittunutta, toistavaa tai stereotyyppistä toimintaa.
Autistisella lapsella voi esim. olla joku tai joitain epätavallisia leikkimisen muotoja,
joihin hän palaa yhä uudestaan ja uudestaan,
esim. hän voi pyörittää palikkaa rannettaan vasten
tai heilutella narun pätkää itsekseen pitkiä aikoja.

Epäsovinnaista käyttäytymistä
Autistit eivät yleensä osaa kuvitella,
mitä muut ajattelevat ja heillä on vaikeuksia ottaa mallia toisten käyttäytymisestä.
Tämä johtaa usein epäsovinnaiseen,
jopa omituiseen käyttäytymiseen.
Tällainen käyttäytyminen voi johtua myös turhautuneisuudesta,
esim. jos toiset eivät ymmärrä mitä autistinen henkilö tarkoittaa.

Yli- tai aliherkkyyttä äänille, valolle, kosketukselle, kivulle, kylmälle, kuumalle,
hajuille, maulle tai muille aistiärsykkeille.
Nukahtamis- ja unihäiriöt ovat yleisiä varsinkin autistisilla lapsilla.

NUMEROTIETOA

Autisteja on yksi tuhannesta eli Suomessa on noin 5000 autistista henkilöä.
Autistisia piirteitä on huomattavasti useammalla.

Noin 75% autisteista on miespuolisia.

Noin 75% autisteista on perinteisesti luokiteltu eri asteisesti kehitysvammaisiksi.
Autistien kohdalla vammaisuuden astetta voidaan
lievittää pedagogisella kuntoutuksella

Noin 25% autistisista lapsista saa murrosiässä lisäksi epilepsian.

MITÄ VOIDAAN TEHDÄ?

Autististen lasten kuntoutus ja koulutus on Suomessa toistaiseksi sattumanvaraista.
Koska autistit eivät vielä meillä saa kaikin paikoin tarvitsemaansa yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta ja koulutusta,
he päätyvät edelleenkin usein kehitysvammalaitoksiin ja psykiatrisiin sairaaloihin.

Näin ei tarvitsisi eikä saisi enää olla,
sillä nyt tiedetään jo, että lähes kaikki autistit voidaan kuntouttaa
selviämään avohoidossa ja jopa työelämässä.
Myös meillä Suomessa on jo eräin paikoin saatu vakuuttavaa näyttöä siitä,
että käyttäytymisterapiaan, kommunikaatio- ja toimintaterapeuttiseen lähestymistapaan
sekä pedagogiseen kuntoutukseen perustuvat
menetelmät "purevat" autismiin.

Perinteinen kommunikaatio- ja toimintaterapia ei riitä autistille,
vaan kuntoutuksen intensiteetin tulee olla tiiviimpää.
Autistin kuntoutuksen on ulotuttava hänen koko valveillaoloaikaansa ja kaikkien jokapäiväiseen elämään
kuuluvien tilanteiden ja asioiden harjaannuttamiseen.
Jotta tähän päästäisiin on kaikkien tahojen (koti, päivähoito, koulu jne.)
osallistuttava yhteisesti autistisen henkilön tarpeiden mukaisen
yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laadintaan ja sen käytännön toteutukseen.

Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan,
sitä paremmat ovat autistin mahdollisuudet selviytyä

Teksti on täältä*

.................................................................................................

Mitä on AD/HD?

AD/HD tulee englanninkielisistä sanoista "attention deficit and hyperactivity disorder"
ja tarkoittaa, että lapsella on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta.
Suomen virallisessa tautiluokituksessa käytettyjä diagnooseja ovat mm.

F90 Hyperkineettiset häiriöt,
F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö sekä
F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt.

Tarkkaavaisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy
normaalistikin huomattavaa vaihtelua.
Häiriöstä on kysymys silloin, kun oireet ovat selvästi voimakkaampia,
kuin muilla samanikäisillä, ovat kestäneet yli 6kk,
esiintyvät vähintään kahdessa eri ympäristössä ja haittaavat henkilön toimintakykyä.
Lisäksi oireet ovat alkaneet ennen seitsemän vuoden ikää,
eivätkä selity millään muulla häiriöllä.
Diagnoosi varmistetaan, jos vähintään kuusi yhdeksästä väittämää,
jotka koskevat tarkkaamattomuutta tai kuusi yhdeksästä väittämää,
jotka koskevat ylivilkkautta ja impulsiivisuutta pitää paikkansa.
Diagnoosi voi olla pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti
ylivilkkaus-impulsiivisuus tai yhdistelmä molempia.

AD/HD:hen kuuluu usein myös muita aivotoiminnan häiriöstä johtuvia oireita ja vaikeuksia,
kuten motorisia vaikeuksia, hahmotusvaikeuksia, kielellisiä häiriöitä, oppimisvaikeuksia,
sekä sekundäärisiä psyykkisiä ja psykososiaalisia ongelmia.
Nämä ovat liitännäisoireita, eivätkä sinällään kuulu AD/HD:n määritelmään.

Jokainen AD/HD-oireyhtymästä kärsivä henkilö on erilainen.
Siksi on välttämätöntä,
että hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja kohdistuu juuri niihin häiriöihin,
joita henkilöllä on.
Diagnoosin varmistaminen on tärkeää.


Lue lisää täältä* mistä teksti on kotoisin

Takaisin kotisivulle